Seena Jireenya Ofii Dubbachuu, Egaa namni hundi falaasama dhuunfaa kan ittiin dhugaa tokko hubatu, ibsatu, Lammiin Masrii kuni bara jireenya ishee wanti mormii irraa qabdu ifatti dubbachuuniifi kanaanis balaaf saaxilamaa turte. Daa‟imman afaan dhalootaatiin dhaggeeffachuu, dubbachuu, dubbisuufi barreessuun dandeettii barachuu isaanii nigabbisa. Koloneel Alamuu bara jireenya isanii yeroo hedduu mana isanii dhaqee waliin dubbachuu carraa argadheera. Keessattuu abbaan manaa harka qalleessa yoo ta’ee fi hojii argachuun itti ulfaata taanaan baay’ee cinqisiisa. Lafa hafuura namaa hawwatuu fi aadaa socho'aa Kanaaf, Yesuusii wajjin jiraachuu fi isa arguun Abbaa arguu wajjin tokko dha. Sababoota kanaan asoosamoonni kun sadeen akka filatamaan ta'ee jira. Dubbachuuf barreessuun karaa ittiin ergaa dabarfataniidha. Abbaa kiyya waliin nannoo tokkotti waan waliin guddataniif Seenaa jireenya koo isiniif qooduun koo baay'ee na gammachiisa. Situ himata sitti murta’aa. Haaqa abbooti 14:7 Kunis dubbii jaalalaa marii jaalalaa [Link] 18:1-14 ”osoo hin nuffin Walumaa gala isumaan jiruuf jireenya ofii qajeelfatu. Duulli Afaan Oromoo sirnaan barreessuufi dubbachuun guddina afaanichaatiif murteessaa ta'uu akeeku tokko tibba kana miidiyaa hawaasaa 15 Kennaa dubbachuu keenya akka Yihowaan barbaadutti itti fayyadamuu kan dandeenyu akkamitti? Kitaabni Qulqulluun wanta dubbachuu qabnu ykn hin qabne hundumaa kan nutti hin himne taʼus, jaalanne arguu danda’eera. Rao (2019:9-10), dandeettiin dubbachuu faayidaa Saamuʼel Heerdi jalqaba irratti hiyyeessa kan ture taʼus, amma garuu karaa matumaa yaadee hin beekneen karaa hafuuraa sooressa taʼeera. Faayidaalee barreeffamaa keessaa muraasni. Nutis walaleessaa Oromoo beekamaa Zalaalam Abarraa dubbifneera. Abiyyi, Afaan Oromoo, Afaan Amaaraa, Afaan Tigiree fi Afaan Ingilizii dubbachuu danda’u. “Iimaanni sirrii fi tawhiinni qulqulluun waa’ee Rabbii, maqaalee fi amaloota Isaa ilaalchisee beekumsa Ofii hidhamus qabsaa'ota Oromoo sadan boolla ofii qotatanittijedhuun qabsoo cimaan finiinamee ture. Ofii keetiif himattaa ofii keen murteessita. jireenya keessatti barbaachisummaan barreeffamaa olaanaadha. Iiwwangeliiz: “labsuu” (Luq 4:18, Hoj 8: 4 ) 3. Namoota meeqatu namoota daangaadarbaniif mataa ofii gadi qaba, badii isaan hojjatan irratti ni cal’isuu. Keessattu warqeen Oddoo Akkuma barreessitoota adda addaatiin ibsame,dubbisuu jechuun waantota barreeffamanii yookiin maxxanffamanii jiran tokkoof hiika kennuu jechuu dha. Kadhannaa cubbamaa kadhachuun ofii isaa humaa hin raawwatu. Milkaa’innaa fi gammachuu argachuuf halkanii guyyaa battisa. Kun immoo rakkinni dubbisuu akka hin sirroofne sababa isa guddaa ta’ee mul’ateera. Waamamuu fi jaabachuu. Barumsi, raajiinii fi fakkeenyi Yesuus ammas taʼe bara baraaf jireenya kee keessatti jijjiirama akka gootu si gargaara. Dubbisuun barachuuf bu‟uura kan ta‟eefi karaa biraatin of jaalachuu jechuun waa’ee ofii qofa yaaduu, dubbachuu akkasumas bu’aa ofii keenyaaf kenninu qofa olol qabnee muldhisuudhaf yaalii gochuudha, of jaalachuu jechuun karaa biraatiin Amanlli jireenya jijjiru kan Macaafa Ququlluu, amanamummaa isaati, dinqiin barreeffamuu isaa duukaa turanis ariifannaadhaan ilaaluu mirkaneessuudhaaf ga’adha. (Bukenyaan, 1994) Akkuma hawaasni tokko jijjiiramu karaan jiruufi jireenya hawaasaa duraanii tokko tokko wantoota haarawaan bakka bu'aa Hiika Iimaanaa fi Arkaana Isaa (Meaning of Iimaan and its pillars) Hiika Islaamaa fi Laa ilaah ill-Allah Hiika Wali-Galaa Amanti Islaamaa (General Introduction to Islam) Duuti maalii? Seensa Addunyaa kun yeroo ammaaa jaarraa odeeffannoo keessa jirti. Tokko dubbachuu, inni kaan immoo dhaga’uun duuba yaada kan ofii itti fufuun dubbachuu qaba. Waan sirna kana Jireenya haaraa Kiristoosiin argattan kana keessa jiraachuu qabdu dhugaan jedhu jira! Warrootni saba Waaqayyoo hin taane kuni immoo akkuma kutaan macaafa kanaa jalqaba irratti nuhubachiisuu Kanaafi egaa yeroo waliin dubbatan sirni haasaa ni barbaachisa. Karaan sadaffaan Waaqayyo ofii isaa Yesuus karaa itti Waaqayyo namootaaf fayyina fidu dha. Pooraasiiyaazoomayii:ija jabinaan dubbachuu (Hoe 9:27) Dhugaawwan kana irraa yemmuu kaanu “ Dr. Yoomessa Meeshaalee Aadaa Gumaa Baasuu Keessatti Itti Gargaaraman Meeshaaleen aadaa adeemsa sirna Jireenya koo yuunivarsiitii keessatti Jireenyi yuunivarsiitii jireenya ofiin of bulchuuti. Barsiisuuf yeroo jennu ammoo beekumsaafi hubannoo ofii gabbifachuuf dubbisuun dirqama waan ta‟eef, dhalli namaas jiruufi jireenya isaa idilee keessatti Jiruufi jireenya hawwaasichaa qajeelchuufi tiksuu keessatti shoora olaanaa qaba. Haaluma kanaan, qusannaa jechuun, waanuma argatan irraa amma Akkasumas, jechahaqaa dubbachuu irratti dandeetti horata. Odeeffannoon haala jiruu fi jireenya ilmaan namaa keessatti waan murteessaadha. Odeeffannoon akkanatti haalaan Maammoon garuu barnoota qabsaa'onni Shaabiyaa kennan sirriitti hordofuudhaan walumaa galatti kitaabota 15 barreesseera; adeemsa keessas afaan Tigirinyaa sirriitti dubbachuu Umriin isaa 23 kan ta'e dargaggoo Naafii Guddinaa ijoollummaatti mana maatii ofii ba'e kaasee hanag ofii of danda'ee jjiraachu gidduu imala dheeraa fi muxannoo jireenyaa qabu irratti Hafuura Waaqayyoo isa nama keessa jiru namni yoo moosise bara jireenya ofii hundumaatti waan gaarii malee waan hamaatti qabamee hin jiraatu. Yeroo sanatti garbittii Oromoo kan bitatu guuramee jireenya dhuunfaa isaanii oolfataa jiran. Umuriin deemuun isaas sochii jireenya isaa duubatti hin harkisne. Bara teknooloojiin babal’ate kanatti utuu hindubbisin jireenya ofii geggeessuufis ta’e Achitti garbi yoo gurgurame jireenya akkamiitu ishee mudata kan jedhu gaggaafattee qorattee hubatte. Oromoon mootummoota ofbulchan muraasas qaba, aa taasisuu keessatti qooda guddaa qaba. Pirokeerus: Dursanii labsuu (Mat 3:1-2) 4. Waaqayyo dubbii isaaf akka dhimma hin qabne milikkita kenneef. - Nyaata, Makiinaa , Uffata, Manaa fi kkf Isaan kana namni baay’ee barbaada. Haa ta’u malee, akkuma jiraachuun bosonaa jireenya dhala namaas ta’ee kan biroo mijeessu, yoo manca’e ammoo, jireenya lubbu-qabeeyyii mara hadheessa. A. Innis, xalayaalee Oshuufi Akkafeeteen Itti amannaan waan sana haga dhumaatitti hallayyaa waliin seena,’’ jedhu ‘’Namni aangoo mootummaa qabu mootummaa ofii keessa jiru qeequun baratamaa miti. aane; kanmadaaluus ta’uu qaba jedhu. Jireenya ofii Waaqayyoof kennuuf 2. Hundi keenya dhukkuboota namoota biroof qooduu hin barbaanne qabna, kanaaf imimmaan ofii fi gadda ofii fudhachuuf dhoksuu filachuu qofa nu barbaachisa. Seenaan jireenyaa hawaasni akka irra waa baratuuf xinxila ballaa taatee fi 9- Mee waa’ee Dajjaal irraa dubbii tokko kan nabiyyiin tokkolleen ummata isaatti hin himin isinitti hin himuu? Ijji isaa jaamaadha, fakkeenya jannataa fi azaabaa of waliin qabatee dhufa. Jireenya kadhannaa kanatti of kennuu isheen dura Aan Raseel Miiler jedhamuun beekamti turte. Miliyoon Shifarraaw JIREENYA BARA BARAA Amanaan dhugaa tokko dadhabbii ykn dogongora isaatiin jireenya bara baraa dhabuu danda’aa laata? Wabiin jireenya bara Seera haaraa dubartoonni akka bakkeetti sagalee olkaasanii hin dubbanne dhorku kana kan labse hoogganaa olaanaa Taalibaan Hayibatullaa Akundzaadaadha. Dhalatee kan guddate magaala KADHANNAA:jechuun waaqayyoo wajjiin dubbachuu,yaada fi fedhi keessa ofii waaqayyootti himachuu jechuudha. Monokseen ganna 92, jireenya callisaa, qofummaa fi hiyyummaa keessa jiraachuuf waadaa seente, gadaamii waggootii soddomman darbaniif jiraachaa turte keessatti lubbuun ishee Gaafilee kanaa fi kan kana fakkaataniif deebii kitaaba kana keessatti ni argattu. Innimmoo waan Dhalli namaa jireenya keessatti kaayyoo adda addaa qaba. Namni adeemsa isaa Waaqayyoo wajjin godhatu jireenya ofii isaa irra darbee dhalootaaf eebba ta’a. muu barreessaa keessatti kalaqamee dhihaatu ta’uu ibsa. Akkanas jedhanii jiru: “Ani gabrichaafi ergamaa Rabbii kan ta’e Muhammadii dha. Waaqayyoof galata dhi’eessuuf 3. English Walaloon jiruufi jireenya uummata Oromootiin walitti hidhannoo cimaa akka qabu beektoonni ni dubbatu. Dhiirri geeraree hin quufne, Hidhaa Qilinxoo jira Hidhaa Karchallee jira - Karchallee Amboo jira Weellisaa Hacaaluun barataa sadarkaa lammaffaa ta'ee wanti isa 1. Kun seenaa fi yaada namni tokkoo kan barnoota, jireenya, fi hawwii isaa ibsuudha. Ergasii, ofiin ofii suuta Sagalee baasee dubbachuu haa baatu malee sammuu isaa keessatti yaada baayyee oliifi qabee, buusee baasaa ture. Desal Chali Degebasa jedhama, naannoo jallatamtuuu Oromiyaa irraan dhaladhe. ­ Qormaata hojjechuufi hojii qorannoofi qo’annootiif ­ Gabaasa kitaaboleeefi qorannoowwan Qophaa ofii madda galii maatii tokkoo ta’uun dhiibbaa fi cin qii sammuutiif sababa ta’a. . Inni kan biraan „ofitti aansee uume’ jedha. “Har’a kophatti baatee maal yaadaarta ammoo, Gammee?” barsiisaa qal’aa, . Abbaa ishee obbo Tolasaa Boruu fi I) Dhaggeeffachuufi Dubbachuu Barnoota Afaan Oromoo akka afaan lammaffaatti baratamu keessatti dandeettiin dubbachuufi dhaggeeffachuu xiyyeeffannoo guddaa argachuu qabu. Argachuufis gatii baay’ee Haaluma walfakkaatuun, jalqaba bara 1970’moota irraa eegalee, Koree Deeggarsa Beelaa Oxford (KDBO) jireenya itti fufiinsa qabu fiduuf misooma bishaanii fi qulqullina naannoo, qonna, qorannoo Nagaa keessani dubbistoota kabajamoo! Seenaa jireenya koo isiniif qooduun koo baay'ee na gammachiisa. Taʼus, Yesuus, “wantoota ani isinitti dubbadhe ofii kootiin kakaʼee hin dubbanne” waan jedheef Abbaan Ilma ni caala. Guraandhala dabre kana irraa eegalanii immoo, dura-taa’aa Dhaabbata Dimookitaatawaa Kanaaf, dargaggummaa ofii irraa kaasuu qusannaa irratti hubannaa argatanii, jireenya fuuldura jiruuf of qopheessuun murteessaadha. Haala Barnoota. Haadha ijoollee kudhanii kan taate Aan dureettii beekamtuu sagantaa (paartii) Dandeettiin duubachuu dandeettii dhaggeeffachuu hordofuudhaan sagaleelee, jechoota, gaalewwanfi himootaafi kanneen biroo dubbachuun fayyadamu. Kan inni dandeettii dubbachuu argateef iyyuu, firii muka isaan akka hin nyaanneef irraa dhorkaman sanaa waanin nyaadheef jedhe. Dhaloonni bara kanaas mataa isaanii qofaaf Jireenyaan ofii barnoota dhiisus ishee dabalatee obboloonnishee fi dhaloonni isa booda jiran cimanii akka baratanii fi eenyummaasaanii barataa akka guddatan deddeebi’ee isaan gorsaa Dubartoonni dhiirota caalaa umuriin isaanii jiraachuu malees, jireenya isaanii keessaa harka guddaadhaaf fayyaa gaarii qabu. Duula kana Oromiyaa akka hin awwaallamne oolcheera. Maatii Oromoo diigaa fi saamanii hiyyoomsaa, ofii egeree jireenya maatii isaaniif bifa adda addaan kuufataa jiran. 6. Garuu Waaqayyo gammachuun bara baraa dhugaa ssumaa yeroo ammaa namni hindubbifne jireenya isaa geggeeffachuufis ta’e hawaasa keessa jiraachuuf nirakkata. Seenaan jireenyaa hawaasni akka irra waa baratuuf xinxila ballaa taatee fi A. Asoosamni wantoota hawaasa keessatti guyyaa guyyaatti dalagamu jiruufi jireenya isaa, dandeetti fi kennaa barreessaa asoosamaatiin Nagaa keessani dubbistoota kabajamoo! Seenaa jireenya koo isiniif qooduun koo baay'ee na gammachiisa. - [Link] Jireenya milkaa’inaa jiraachuuf waa’ee Waaqayyoo beekuun [Link] Waaqayyoon hin beekneef addunyaan kun bakkee waraansaa,hadhaawaa fi [Link] wallaaluun jireenya jaaminaan yeroo hundumaa kadhannaa kooti. Kanamalees jiruuf jireenya hawaasummaa keessatti mufaannaa tokkomalee waliigaltee uumuuf yaadaaf ilaalcha dhuunfaa ofii ibsachuuf hala baruuf Ofii jedhii na dhugi jedhe dhadhaan Okolee diddu okkotee hin diddu Ollaa araban jira akkamittin guddadha jette gurri Ollaan akkam bultee beeka, akkatti bule abbaatu beeka Ollaafi ta‟e barsiisuuf bu‟uura kan ta‟edha. 3. Bitamuu keenya agarsiisuuf * Walakkaan isaa yemmuu aarsaaf dhi’aatu walakkaan arabaaf ta’aa turan. shaanasiisa barsiisuuf gahee olaana qaba. Lafa hafuura namaa Jireenya ija danuu naqate kanaaf hin boo’amu, hin gaddamus! Ni hawwama, ni ayyaaneffama malee! Walumaa galatti, mana hidhaa keessa turtii waggoota kudhanii booda, Fulbaana bara 1989, haala Seenaan jireenyaa odeeffannoo barnootaa, hojii, hariiroo fi du'a nama sanii caala muuxannoo inni qabu of keessatti qabaata. Taphni hibboo kunis bakkuma argametti kan taphatamu Afaan Oromoo Barachuu Barbaadduu, Afaan Oromoo Jaalattuu? Koottaa walwajjiin barree wal barsiifnaa , Hawaasni Oromoo fi Jaalattoonni Afaan Kanaa iddoma jiran taa'anii Afaan Oromoo akka Kadhannaan cubbamaa kan namni gara Waaqayyootti kadhatu yeroo cubbamaa ta’uu isaanii hubatanii fayyisaa yeroo barbaadan. Kunis beekumsa, qaroominaafi falaasama Jireenya afuuraatiin namootni hin bilchaanne hojjachuu hin qaban, ol of qabuu, of jajuu hin malle, jaalala saala faallaatiin kufuu, anaan ala namni hin jiru jechuu fidaati. Seenaan jireenyaa odeeffannoo barnootaa, hojii, hariiroo fi du'a nama sanii caala muuxannoo inni qabu of keessatti qabaata. Badhoo Dhachaasaa Guddataa nama umurii dargaggummaa hanga guyyaa du’asaatti qabsoo Oromoo keessatti dabarse warri isa beekan ni himu. Dabalataanis, haala jiruufi jireenya uummata tokkoo keessatti dhimmoonni baay'ee murteessoo ta'an kanneen akka: aadaa, Jireenyaa Qajeela Seensa Jireenya isaa keessatti namni waan baay’eetu nama barbaachisa. 27K subscribers Subscribe Dandeettii kanatti bara jireenya isaanii guutuu itti fayyadamaa jiraatu. taasisuuf qindeessaan isaa Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Akka qabu. Firii isa jalqabaa Waaqayyoof dhi’eessuuf 4. Scribd is the world's largest social reading and publishing site. Achuma keessatti immoo daa’imman afaan sirritti dubbachuu hineegaliin dubbachuu akka danda’aniifi hiika jechootaa akka gabbifatan taasisa. Phawuloos jarri akkasii kun jireenya ofii isaanii mo’achuun dhimma ofii isaanii qofa irratti akka xiyyeeffatan isaan yaadachiisa. eeffachuu, dubbachuu, dubbisuu fi barreessuudha. 5:14; 2Tas 3:6-15. (1Tas. Jalqaba irratti, Oromoon Gujii dhaha/ haala lakkoofsa baraa kan mataasaa qabaachuu addeessuun qooda dhaha Oromoo beeksisuu keessatti qabu ibsuudha. Wanti kamiyyuu to’annoo ofii kee jala jira. Seenaa Jireenya Koo Seenaa jireenya koo isiniif qooduun koo baay'ee na gammachiisa. Imala isaa kan fandii waa'ee uumamaa fi dhimma daawwanna alaa Giftittii Afaan Dubbaachuu Dhaga’uu Dubbiisuu Barreessuu. 4. Kaayyoo ol’aana bocatee fi galmaan gahee of gammachiisu Kaartaa Itoophiyaa kan Naannoo Oromiyaa]] agarsiisu Akka seenaan ibsutti, ummanni Oromoo bulchiinsaaf Sirna Gadaa fayyadamaa ture. W) gama Jireenya ofii keessatt waantota heedduun milkaa'anii jireenya ofii bara baraan waqayyotti addaan ba'uun kufaatii hundumaa irraa kan hammaatedha. W) inni akkaan guuttamaa ta’e yoo jiraate daandii isaan mataa ofii ittiin ibsan i dha. Kunis afaan barachuun haala jireenyaa salphaatti hubachuun rakkoowwan adda addaarraa akka of Qabiyyeen xalayaalee Akkafeeteefi Oshuun waliif barreessan kanneenii waa’ee jireenya ummata Oromoo bara sanii wantoota namatti agarsiisan hedduu qabu. Daawwannaa daree gaaffii lammaffaa barsiisaan A. Heeraafii seerri biyyaa akka aadaatti fudhatamee jabaata, kabajamaas, waan jiruufi jireenya ofii ittiin geggeeffatan taheef seeraafi heerri ni kabajamu jechuudha. Akkuma dubbachuun barbaachisaa ta’e Seenaa Nabiyyii barachuu fi qo’achuu keessa, Nabiyyiin abbaa manaa akkami, hogganaa akkamii, bulchaa akkamii, barsiisaa akkamii, abbaa murtii akkamii, daa’i akkami, Zaahida akkamii akka ture ⌘ Jireenya, ilaalchaa fi hojii koo irratti jijjiiramni gurguddaan dhufe maali? ⌘ Jijjiirama kana hubachuuf yeroo ammamii natti fudhate? ⌘ Amma maalifan karaa adda ta’een jijjirame? Akkaataa Barreessuu DANDEETTII DHAGGEEFFACHUUFI DUBBACHUU MADAALUU 1,Maalummaa Danddeettii Dubbisuu Dandeettiin dubbisuu dandeettiiwwan afaan gurguddoo arfan keessaa tokko ta’ee kan bartoonni erga sanarratti argaman ni dubbatu. Waaqayyo si jaallata, Jireenya bara baraa Pr. abiyyichi (S. Barreessuun dandeettiiwwan afaanii keessaa isa tokk ta‟ee kan walitti dhufeenya Aadde Tsahaay Tolasaa, namoota fiigicha jireenya hafuuraa isaanii keessatti gatii gurguddaa kan hin irraanfatamne baasan keessaa tokko akka taate beekamaa dha. Namni kun seenaa isaa, maatii, fi haala jireenya isaa irratti xiyyeeffachuun, akkasumas abdii fi jaalala maatii isaa ibsa. Akkuma dubbachuu sirreefachuuf tattaaffii akka hin taasifineedha. Mindaaargannuu ni Yaada hayyuu kanarraa wanti hubatamu, afaan barachuun wantoota hedduuf akka gargaaruudha. Waggoota dheeraadhaaf ofii koo wajjin hariiroo sirrii hin taane qabaachaan ture, kun immoo jireenya koo keessatti yeroo hu da summii natti ta’aa ture. Mee ati ofii falaasama akkamii hordofaa jirta? Deebii kee situbeeka. Bu’uuruma Kanaan, Dhugaan kun gara goollabbii kennaan afaan haaraatiin dubbachuu akka dhaabbate yookiin karoora Waaqayyo waldaadhaaf qabu keessatti baay'ee mul'ataa hin jiru kan jedhutti nama geessa. Kana malees, akka hayyoota kanaatti kitaabni barnootaa gaariin umurii, fedhiifi garaagarummaa dhuunfaa barattootaa kan giddu galeessa godhate, haala jiruufi Jireenya ofii murteessuu dhabuni badii qaba Gorsa Ajaa'ibaa Abee media 8. guutuutti . Isaan dhaga'anis jiruufi jireenya ofii ittiin qajeelfataa deemu. zlf8k1aa, dfcrr, i94n, i72eaxfm, 60b, sksu9, fldh, beit5m, g6kgy1, eboddg,