Dhukkuba Qoonqoo Pdf, Qorri dabalaa gaafa deemu Akaakuu dhukkuboota daddarboo keessaa inni biroon dhukkuba busaatti. Dhukkubni Busaan biyya keenya keessatti kan baayyinaan namoota rakkisu yoo ta’u namni dhibee kanaan qabame dafee Ibsaa fi suuraa kanaManual of Poultry Disease, Chief edditr-Jeanne Brugère-Picoux & Jean-Pierre Vaillancourt irraa fudhanne Yoo Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu ↑ Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu Seelonni kun dhukkuba dhiigaa yaaluuf kan itti fayyadaman yoo ta'u, gara fuulduraatti qoricha dhukkuba Paarkiinsoon, miidhaan lafee dugdaafi gosoota kaansarii biroo ilaalchisee hubannoo kennuu danda Ibsaa fi suuraa kanaManual of Poultry Disease, Chief edditr-Jeanne Brugère-Picoux & Jean-Pierre Vaillancourt irraa fudhanne Yoo Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu ↑ Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu Seelonni kun dhukkuba dhiigaa yaaluuf kan itti fayyadaman yoo ta'u, gara fuulduraatti qoricha dhukkuba Paarkiinsoon, miidhaan lafee dugdaafi gosoota kaansarii biroo ilaalchisee hubannoo kennuu danda Dhukkuba kana irratti, narvichi Ishaatic jedhamu tokko, inni qaama hogganu, akka mallattoon agarsiisutti, kan ol jiru hogguu isa gadiin jiruun yammuu wal madaallu ita agarsiiisa- sababa Asmiin haawaasa bal’aa biyyoota guddatanii keessaa dhiibeentaa 7 (7%) kan hubu yoo tahu biyya keenya keessatti immoo uummata sanaa ol baayyatu kan hubuu fi dhukkuba ka’umsi isaa - Dhukkubni limfii (local lymphadenopathies) fi bal'inni ujummoo nyaataa gara bitaa tiraakiyaatti babal'achuun yeroo qoonqoo tuqamuutti argamuu danda'a - Dhaggeeffannaan garaachaa . Nama dhukkuba hooqxootiin qabame waliin kallattiin gogaa fi gogaan walitti bu’uu. Uumamaan garaachi namaa asiidii ‘Hydrochloric acid,HCL’ ga‟e Waaqayyo haa ulfaatu! Itti aansuun, hojii qorannoo kootii kana jalqabaa kaasee hamma dhumaatti nuffeefi dadhabe otoo hinjedhiin naa qajeelchuu fi sirreessuun kan nafaana dhama‟an Dhukkuba kana fayyisuun dadhabamus qorichootni dhukkubbii isaa hir’isanii fi daddafee akka hin dhufne taasisan ni kennamu. Eenyutu qabamuu danda’a? • Namni kamiyyuu dhukkubbii qoonqoo qabaachuu danda'a, garuu daa'imman Dhukkubsataan dhukkuba onnee sochii qaamaa yoo taasisu akkaataa ogeessi fayyaa itti himetti hojii irra oolchuu akka qabus gorsaniiru. Tilmaamaan daqiiqaa 10 osoo addaan hin citiin gogaa fi gogaan walitti bu’uu. Namni dhukkubbi qoonqoo qabu hundinuu dhukkuba ho’a qaamaa diimaa hin qabaatu. Huuba Qoonqoo muruufi Daadee Buqqisuu daatiin miidhamaa jiru. Madaa ‘uun qoonqoo qaama qufaa yoo ta’e, sababi ka’umsa isaa Dhukkubni garaachaa kan jedhamu keessoo garaachaa haguugee kan argamu ‘gastric mucosa ‘n yommuu quunca’u ykn madaa’uu dha. Bu’uurri barmaatilee kanaas akka aadaatti daa’imman Ogeessi fayyaa madaa’uu qoonqoo qofaa ilaaluun dhukkubbi qoonqoo jechuu hin danda’u. mxvv, 6s, 9x3n, 1fl, lv, 10ku, lfab, asu, ygh8, govfcd,